Raportti: Phantom Miro testissä

Olen kuolannut Vision Researchin ylinopeuskameroita jo vuosia ja vihdoin tarjoutui mahdollisuus päästä testaamaan, miltä sarjan nuorimmainen Phantom Miro LC320S tuntuu kenttäkäytössä. Ohjasin Yle Radio ykkösen tuoreen kesäspotin, joka oli samalla ensimmäinen virallinen ohjauskeikkani ilman toimittajan sivuroolia. Jee!

Mikä Miro?

On kameroita ja on ylinopeuskameroita. Järeät leffakamerat kuvaavat moni 120fps ja taitaa nykyään kännyköistäkin löytyä samanlainen kuvausmoodi hidastuksiin. Sony FS700 on jossain puolivälissä, kelpo tuotantokamera ja välttävä ylinopeuskamera jolla kuvaa reilut 200fps vielä käyttökelpoista kuvaa. En puhuisi näistä kameroista kuitenkaan missään nimessä ylinopeuskameroina. Niillä voi vain kuvata hiukan nopeammin kuin perinteiset 25 fps.

Vision Researchin Phantomit ovat ylinopeuskäyttöön vihittyjä laitteita, joiden nopeudet HD:na lähtevät 1000 fps ja ylöspäin. Phantomit ovat luotettuja ja käytettyjä Hollywoodissa - yksi hyvä esimerkki on Sherlock Holmesin A Game Of Shadowsin metsäkohtaus, joka kestää vaikka kuinka monta katsomista.



Phantom Miro LC320S aiheutti kohahduksen kun markkinoille tuli ensimmäinen kuolevaisen budjettiin sopiva high speed -kamera. Miron saa tiettävästi kaupan hyllyltä alle 50 tuhannella eurolla kun Phantom Flexit maksavat pitkälti toista sataa tuhatta euroa.

Miksi Miro?

Päädyimme Phantom Miron käyttöön, koska halusimme kesäspottiin kuvia, joissa neito polkee fillarilla Helsingin paraatipaikoilla klasarin säestämänä ja maailma pysähtyy ympärillä. Miro nostettiin kevyelle sliderille ja tehtiin kiihdytettyjä ajoja. Ajoa piti kiihdyttää, koska kuvat rampattiin 100% nopeudesta jonnekin 5%:iin ja jos ei ajo olisi kiihdytetty myös itse ajo hidastuisi rumasti kuvassa.

Miro on kompakti ja kenttäkäyttöön suunniteltu ylinopeuskamera. Monet puhuvat siitä Action Camerana, mutta itse en niputtaisi sitä GoPron kanssa samaan laariin. Miro on siinä mielessä valmis paketti, että se ei vaadi ulkoista söökkaria, tallennuslaitetta tai virtalähdettä.

Yksi painava peruste oli myös hinta. Angel Films laskuttaa 970 euroa (alv 0%) päivältä kun Miron ottaa mukaansa. Jos ottaisi Phantom Flexin (Miron isoveli) saisi pulittaa 1950 euroa. Toki kameroilla on teknisesti eroa hurjasti, mutta omaan käyttötarpeeseemme Miro kelpasi mainiosti.

Phantom Miro LC320S on kompakti ja valmistajan ensimmäinen action-kamera

Ominaisuudet

Seikkaperäiset tuotetiedot voi käydä lukemassa Vision Researchin sivuilta, mutta listaan alle omasta mielestäni oleellisimmat ominaisuudet.

- 1530 fps maksimi, HD:na
- Reaaliajassa syntyy 2,3 sekunnin klippi, maksiminopeudella
- EF- ja PL-mount saatavilla, ja paljon muita
- ProRes 422, 422 (HQ), 4444
- Post trigger -mahdollisuus
- CineFlash-muistikortit
- Integroitu kosketusnäyttö, jossa kaikki kameran kontrollit
- 19.2 mm x 12.0 mm CMOS kenno (noin micro 4/3 kokoa, eli pikkuruinen nykystandardeilla)

- HD-SDI ulostulo

- Portaaton aukkosäätö rungossa

- Ei sisäänrakennettuja ND-filttereitä

- Ei äänitysmahdollisuutta

- Vaatii Vision Researchin konvertointisoftan, jolla raw-kuva voidaan kääriä haluttuun pakettiin 

Käyttökokemukset

Miro on käyttötavaltaan varsin erilainen verrattuna tavallisiin ykköskameroihin. Mirolla kuvataan useimmiten nurinkurisesti siten, että recciä painetaan vasta kun tapahtuma on ohi (post trigger). Kamera nauhoittaa koko ajan puskurimuistiinsa (12GB RAM), mutta tallentaa vasta recin painon jälkeen edeltäneet 2,3 sekuntia välimuistiinsa talteen. Voi kuulostaa kokemattoman korvaan hassulta, mutta tällä tavoin ei tule kuvattua kymmentä ensimmäistä epäonnistunutta double kickflip shovittia kunnes saadaan vasta se onnistunut versio kameralle. Ei paineta recciä jos kuvattava tapahtuma ei onnistu halutulla tavalla.

Kuvan oton jälkeen klippi katsotaan, editoidaan jo välimuistissa sopivan mittaiseksi ja laitetaan vasta sen jälkeen siirtymään kameran muistikortille. Siirrossa kesti noin kolmisen minuuttia. Periaatteessa kortille ei tallennu käyttökelvottomia klippejä tai turhia kärsiä ja häntiä jos jaksaa nähdä vaivan jo kuvaustilanteessa. 2,3 sekunnin realiajan tapahtumasta syntyy typistämättömänä vajaan kolmen minuutin klippi.

Miinukset

Suurimmat yllätykset Miron kanssa olivat lyhyt akunkesto, nopeasti täyttyvät kortit ja kuvan pehmeys.

Kameran mukana tuli kaksi akkua. Laskujeni mukaan viiden kuvan jälkeen ensimmäinen akku oli jo tyhjä. Kuvista ei ollut korkeintaan kuin kolme eri ottoa. Kamera tuntuu olevan varsin virtasyöppö joskaan emme säästelleet esimerkiksi LCD:n kanssa tai sammutelleet kameraa jatkuvasti. Miro ei käynnisty nopeasti kuin tavalliset tuotantokamerat vaan kuvauvalmis kamera on vasta useiden sekuntien jälkeen startista. Hankala ominaisuus kun on kentällä hönkä päällä.

Kamera syö CineFlash-kortteja. Yksi typistämätön klippi vei reilut viisi gigaa tilaa, joten 32 gigaiselle kortille ei monta klippiä mahdu. Tietääkseni 32 gigainen kortti maksaa kaupassa hiukan päälle toista tuhatta euroa.

Kamera vuokrattiin Angel Filmsiltä ja kävimme testaamassa laitetta ennakkoon. Käänsimme Miron testikuvat ProRes 422:ksi ja kuva oli todella pehmeää. En tiedä onko softassa bugeja, mutta ainut kelvollinen formaatti oli lopulta ProRes 4444. Mirossa on pieni kenno ja kamera ei ole erityisen herkkä, joten ehkä pehmeys ja kohina johtuivat niistäkin tekijöistä. Sony FS700:een verrattuna puhumme kuitenkin ihan toisen kaliberin laitteesta.

Plussat

Vaikka kameran varressa olikin erittäin kokenut ja useilla eri kalustoilla GoProsta Alexaan ja filkkavehkeisiin värkännyt kuvaaja (Petri Siikanen, Filmlike Oy) niin sanoisin, että Miron ottaa kokemattomampikin haltuun nopeasti. Tietty kuvauslogiikan (Post Trigger) ymmärtäminen ja manuaaliset siirrot RAM:ilta muistikortille vaativat uutta ajattelukykyä.

Valikot ovat selkeät ja loogiset. Harmillista sinänsä, että Miron kontrollit ovat valikkojen eivätkä nappien takana, mutta eipä tuo hätäisen miehen kamera olekaan.

Kamera tekee sen minkä lupaa. Leffaa tai isoa mainosta en sillä lähtisi tekemään, mutta inserttityössä ja pienemmissä spoteissa se on hintansa väärti ja kustannustehokas vehje.

Slider ilman vastapainoa vaatii gripin (Jarkko Pirhonen) varmistamaan, ettei Miro putoa mallin päähän. Kuvaaja Petri Siikanen (Filmlike Oy), minä jäätyneenä oikealla. Credit: Henrik Kaukonen

Lisätietoja:
Kuvia (AbelCine)
Angel Filmsin Miro-paketti