Raportti: Canon EOS C100 testissä

Kuvasin kevään viimeiseen Prisma Studioon kolmiosaisen insertin, joka käsitteli eristäytymistä autiolla saarella. Viiden päivän keikalle kaveriksi lähti Canon EOS C100, jonka ominaisuuksiin ehdin tutustua vihdoinkin rauhassa. Olen saanut jo ennakkoon muutamia kyselyjä kokemuksistani, joten päätin kirjoittaa raportin, joka selvittää onko tästä halvemman hintaluokan isokennoisesta videokamerasta TV-käyttöön.

Taustaa

Olen toimittanut puolenkymmentä TV-inserttiä, joissa kamerakalustona on käytetty Canon EOS C300:sta - C100:n isoveljeä. En ole C300:een ehtinyt koskaan kunnolla tutustua, joten C100:n opetteluni lähti alkeista. Mallimerkinnän C-kirjain on lyhenne sanasta cinema, joka kertoo millaista estetiikkaa kameralla on tarkoitus pystyä luomaan. Canonin EOS C-sarja syntyi tiettävästi Canon 5Dmk2 -järjestelmäkameran aiheuttaman buumin seurauksena. Valokuvaamiseen tarkoitettu kamera yleistyi ohjelma-, mainos- ja elokuvatyössäkin niin, ettei Canon voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Luotin laite, jossa kaikki järjestelmäkameran videokuvaamisen ongelmat on pyritty ratkaisemaan. C-sarjan merkittävin ero EOS dslr:iin on luonnolliseti se, että nämä kamerat on tehty puhtaasti videokuvaamiseen.

Tässä linkki kuvaamaani inserttiin, joka on Yle Areenassa vielä muutamia päiviä nähtävillä. Huomaa että insertin ensimmäisen osan on kuvannut ihan oikea tv-kuvaaja, jolla oli kalustona Panasonicin iso P2.

Prisma Studio - Autiosaari.

Mietin pitkään, tohtiiko C100:sta roikottaa pelkän bajonetin varassa. Kyllä tohtii.

Laite yleisesti

En luettele C100:n ominaisuuksia tarkasti, koska ne löytyvät muun muassa Canonin suomenkielisiltä verkkosivuilta. Itseäni eniten kiinnostavat speksit kuitenkin tässä

• Super-35 -kenno
• EF-mount
• Sisäänrakennetut ND-filtterit (3 kpl)
• XLR-liittimet äänelle
• Kääntyvä näyttö
• MPEG-4 AVC/H.264
• 1080p, 24 Mb/s, 4:2:0
• SD-kortit
• 50i
• HDMI-ulostulo (iso liitin..)
• Seeprat, peaking, audio-palkit, focus assist

EOS C-sarja on mielestäni Suomessa huonosti tunnettu ja vähän käytetty. Esimerkiksi Yleisradiolla ei varastossa ole ainuttakaan laitetta. Tiettävästi Ulos luontoon -sarjan hankkima C100 on talon ainut yksilö. Suosio Suomessa on käsittämättömän huono, koska Iso-Britanniassa C300 oli viime vuoden vuokratuin kamerarunko. Norjan Yleisradioyhtiö NRK on Canonilta saamieni tietojen mukaan hankkinut C300:ia kymmeniä kappaleita viime vuonna.

Näytön alta löytyvät toistonappulat: play, next jne.

Parhaat puolet

Fanitan C-sarjaa yleisesti sen upean kuvanlaadun vuoksi. Ison kennon ja nopean linssin luoma kapea syväterävyysalue hellii silmiäni. Estetiikka lähentelee elokuvamaista ilmaisua kun taas perus ENG-kamerat tuottavat tv:lle tutumpaa läpiterävää kuvaa.

C100, C300 ja C500 eivät ole markkinoiden ainoita Super-35 -kennolla varustettuja laitteita. Esimerkiksi Sonylla on FS700, F5 ja F55. Arrilla Alexa ja liki joka valmistajalla on ainakin tulossa ison kennon kamera markkinoille. C-sarjan etu muihin verrattuna on sen monikäyttöisyys. Canon C100 on valmis paketti. Siihen ei tarvitse rigata erikseen kahvaa, häkkiä, näyttöä, tallenninta, akkua tai äänityskalustoa. Toki langattoman vastaanottimet on ripustettava kameran päälle roikkumaan jos ei äänittäjä ole keikalla mukana.

Canon C100 ja C300 ovat nopean toiminnan kameroita. Ne voi pujauttaa ahtaimmistakin voimaloiden palotornien kattoluukuista sisään, ne voi rigata pyörän sarveen, body rigiin, olalle - minne ikinä keksii. Juuri tällä hetkellä työstössä olevassa ohjelmaprojektissani ketteryys on kameran tärkeimpiä ominaisuuksia ja esimerkiksi Arri Amira olisi huomattu jo parissakin paikkaa liian suureksi koneeksi.

EF-mount vakiona on mahtava asia. EF-sarjan L-lasit ovat piirroltaan varsin hyviä ja hinnoiltaan edullisia. Cinema-sarjan lasit ovat jo huippuluokkaa ja nämä kaikki saa C100:n kiinni ilman polttoväliä pilaavia adaptereja.

Huonoimmat puolet

Hiukan etu- ja yläpainoinen, mutta pysyy pystyssä.

C100 on cinema-sarjan karvalakkimalli ja merkittäviä eroja isoveljiin löytyy kyllä.

H.264-videonpakkaus on jälkituotannon kannalta raskas formaatti. Avid Media Composer 6 toki hotkaisee AVCHD:ta sisäänsä mukisematta, mutta pakkaamaton formaatti olisi jälkituotannolle kevyempi. Bittivirta 24 Mb/s ja 4:2:0 eivät tarjoa värimäärittelyyn suurta joustovaraa ja esimerkiksi chromalle kuvatessa ongelmia tulee helposti vastaan. Nämä ovat kuulopuhetta, itselläni ei ole asiasta kokemusta.

Kameran oma näyttö sijaitsee laitteen perässä ja se on pienehkö ja kankea. C300:ssa näyttö on kameran päällä kahvassa ja se taipuu mihin suuntaan halutaan. C100:n näytöltäkin kyllä skarppaa ongelmitta. En kaivannut luuppia. Hauska kokemus oli etten osannut kolmen päivän jälkeen enää skarpata 5Dmk2:lla kun joudun tehdä pari kuvaa vanhalla stillikamerallani.

C100:ssa ei ole ylinopeusmahdollisuutta. Sama puute koskee myös C300:sta. C500:lla pääsee 120 ruutua sekunnissa, mikä ei sekään ole ihan mahdoton lukema tänä päivänä kun puhutaan kuitenkin elokuvakamerasta.

Kokemukseni

Canon EOS C100 on käytännössä ensimmäinen videokamera, jota olen itse käyttänyt laajamittaisesti tv-insertissä. Aikaisemmin olen tehnyt muutamia kuvia Sonyn FS700:lla.

Linssikalustona minulla oli 18-135mm, 100mm macro, 16-35mm, 100-400mm ja 500mm. Mukana oli myös Mutaselta vuokrattu body rig ja Zacuton EVF.

Viiden päivä kokemuksen perusteella C100 on luotettava kamera. Sen operointi on intuitiivista kun on tausta erityisesti Canonin järjestelmäkameroissa. Kontrollit löytyvät nappien takaa, ei valikoista ja kamera reagoi nopeasti. Akku kestää hyvin, peaking on tarkka, näyttö on kirkas, zebrat luotettavat ja info ruudun reunoilla riittävää.

Kameran liitännät olivat minulle riittävät, vaikka esimerkiksi SDI-ulostulo puuttuukin. Tärkeimmät ovat kaksi XLR-sisääntuloa, kuulokeliitäntä ja iso-HDMI. Nämähän ne 5D mark 2:n ongelmat ovat.

Kamerassa ei ole mielestäni pahaa aliasointiongelmaa ja kohinakin pysyi siedettävänä kunhan kuvaa ei tarvitse hirveästi ruuvata editissä. Käytin yli viidentonnin isoja yökuvauksissa ja kohina pysyi mielestäni hallinnassa. Canonin C-sarjalaiset ovat oman kokemukseni mukaan herkimmät markkinoilla olevat kamerat kun ottaa huomioon, että EF-linsseistä löytyy valtavasti valovoimaa.

Ostaisinko C100:n pääkamerakseni jos olisin kuvaaja? Tuskin. Kyllä C300 on ammattilaite ja C100 parempi B-kamerana. Noin kymmenen tuhannen euron hintaero ei ole silti täysin perusteltu.

Kiitos Canonille ja Olli Turtiaiselle, että sain mahdollisuuden koittaa C100:sta. Lisäkiitos myös 500L F4:n lainasta. C100:n kanssa voi oikeasti käyttää supertelejäkin jos osaa hakea vakaajan asetukset kohdilleen ja on tripodissa järeyttä.