Ads 468x60px

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Arri Amira - Ennakkoarvio (päivitetty)



Perinteinen leffakameravalmistaja Arri yllätti viime syksyn IBC-messuilla Amsterdamissa esittelemällä dokkarituotantokäyttöön suunnitellun run and gun -kameran. En muista toista kameraa, joka olisi synnyttänyt yhtä suuren innostuksen kuin Arri Amira. YLE Tuotanto ja Mediatrade Oy tarjosivat tänään mahdollisuuden tutustua tuohon odotettuun Saksan ihmelaitteeseeen.
 Mikäli et Amirasta ole ennen kuullut, tutustu sen teknisiin ominaisuuksiin täällä.

Lyhyesti:

- Super 35mm kenno (Sama kuin Arri Alexassa)
- 2K/1080p
- Vaihdettava mount (PL, EF, B4)
- 200 framea sekunnissa
- ProRes LT, 422, 422HQ, 444 koodekit (DNxHD saatavilla tulevaisuudessa)
- 1280x1024 Oled-etsin
- Sisäiset mekaaniset ND:t
- 4-kanava ääni, 48KHz 24-bit
- CFast 2.0 korttipaikka
- Hinta alk. 25 900 eur (alv0%)

Kameraa oli esittelemässä Arrilta herra nimeltä Milan Krsljanin (Director of Group Business Development). Tilaisuuden alussa Milan ei voinut olla mainitsematta tulevaa Oscar-gaalaa, jossa parhaan elokuvan palkinnon saajista kaikki on kuvattu Arrilla (Arricam & Alexa). Herrasmiehenä hän jätti mainitsematta, että esimerkiksi REDiä ei tänä vuonna teknisellä listalla ole lainkaan. Takavuosien hehkutetuin valmistaja sai pahasti kilpeensä.

Milan Krsljanin, Director of Group Business Development, ARRI CINE TECHNIK LIMITED

Miksi Amiraa hehkutetaan?

Vielä viisi vuotta sitten kapean syväterävyysalueen luominen kuvissa oli elokuvapuolen yksinoikeus. 35mm filmille ei televisioinserttejä kuvata. Oli toki adaptereja, joilla nopeita leffalaseja sai eng-kameroihin, mutta ainakaan itse en siihen maailmaan ehtinyt koskaan tutustua. Canonin järkkärit (5Dmk2) toivat suuren kennon ja esteettiset kuvat toimittajien ulottuville.

Järjestelmäkameraa ei kuitenkaan ole tehty videokuvaamisen ehdoilla. Canonin ohella tv-puolella käytettiin satunnaisesti esim. RED:iä, mutta vasta Canonin C300 ja Sonyn suurikennoiset kamerat olivat ensimmäisiä suurikennoisia, mutta käyttökelpoisia videokameroita arkikäytössä.

Kaikilla edellämainituilla kameroilla oli kuitenkin ongelmansa YLE:n päivittäiskäytössä. Järkkärit tekivät pakattua ja suttuista kuvaa, jossa ei ollut ääntä. Sonyn koodekilla pakattu kuva oli hankala siirtää iPlayhin. Sama ongelma Canon C300:ssa. Lisäksi kameroiden ergonomia vaivasi olkavarakameroihin tottuneita kuvaajia. Kameroista puuttui ylinopeusvaihtoehto (pl. Sony FS700).

Ongelmiin löytyi ratkaisuja, mutta käytännössä jokaisen kameran kanssa edessä oli jonkin sortin kompromissi. Amira on ensimmäinen kamera, joka täyttää kaikki tähän asti kuviteltavissa olevat (kohtuulliset) tarpeet.

Vaikutelma

Kyseessä oli esittelytilaisuus, jossa ei testattu kameraa tositoimissa. Milan näytti kameran promopätkät ja muutaman meneillään olevassa tilaisuudessa kuvaamansa pätkän. Esittelyssä ollut kamera oli Amiran prototyyppi, joka eroaa kuulemma hieman myyntiin tulevasta mallista. Siksi en pysty sanoa mitään siitä, vastaako Amira odotuksiaan kenttäkäytössä. Vaikutelma oli kuitenkin odotuksien mukainen. Parempikin. Tässä muutama huomioni.

Ergonomia

Arri istuu olkapäälle. Siitä tulee moni eng-kuvaaja tykkäämään. Arrin olkatuki on todella mukautuva: riippumatta linssistä kameran saa varmasti tasapainoon. Söökkarin monipuoliset säädöt varmistavat, että epäsuhtaisinkin ihminen saa kameran silmänsä eteen ilman kymmenen minuutin säätöä. Toimittajan kannalta ergonomiassa tärkeintä on se, että kamera ei vaadi ympärilleen monimutkaista rigihäkkyrää, jonka rakentaminen on usein aikataulussa rasittava tekijä. 'Pick and shoot', mainostaa Arri ja se on totta.

Amira oli yllättävän raskas. Testasin kameraa 24 millisen kiintolasin kanssa. Olen lepuuttanut Panasonicin isoa P2:sta (videolasilla) muutamia kertoja olkapäällä ja mielestäni Amira tuntui raskaammalta. Painavuus yllätti, koska Amira on linjoiltaan sulava. Kapea ja matala.

Ulkoinen LCD

Kuvaamista vierestä seuraavana toimittajana olin mielissäni ulkoisesta LCD:stä, joka oli kiinni söökkarissa. Esimerkiksi Panasonicin isoissa P2-kameroissa LCD on kuvaajan korvan takana kun kameraa pidetään olalla. Kuvaajan korvien läpi on vaikea nähdä. Tämä Amiran ominaisuus tulee säästämään kuvatessa aikaa kun ei tarvitse tarkastaa kuvia kesken kuvausten.

Kameran sisäänrakennettu wifi mahdollistaa tulevaisuudessa monitoroinnin iPadista. Toivottavasti yhteys on lähellä reaaliaikaista.
Punainen peaking herätti ihastusta. Amiralla on helppo skarpata.

Vaihdettava mount ja 200fps 

Yksi Amiran valteista on vaihdettava mount. Kamera syö halpoja EF-laseja, PL-primeja ja perinteisiä videolaseja (Arrin itse valmistamalla adapterilla). Vaihdettavuudessa merkittävin seikka on se, että mountin voi vaihtaa kuka tahansa. Toimenpide ei vaadi kamerateknikkoa ja kalibrointia - pelkkä ruuvimeisseli riittää. Mount oli neljällä ruuvilla kiinni.

Ylinopeusmoodi on Milanin mukaan rakennettu silmälläpitäen BBC:n luontodokkarien tekijöitä. Ihan kiva bonus meille muillekin. Ominaisuutta ei tilaisuudessa käsitelty millään muulla tavalla kuin toteamalla, että luontodokkareita ei kuvata koskaan 25fps. Mielenkiintoista.
Sormille sopivat ja valaistut kontrollit. Selvästi saksalaista.

Ongelmat

Hehkutusta löytyy muiltakin sivustoilta, mutta ongelmista ei vielä ole kirjoitettu. Esittelyn perusteella heräsi yksi iso kysymys.

Akkukesto.

Arri Alexa on kuulopuheiden mukaan kova syömään sähköä. Kuten mainitsin, Amirassa on Alexan kenno. Draamatuotannoissa virtaa on aina saatavilla, mutta yksikamerahommissa on pärjättävä akuilla, joiden lukumäärä ei voi olla rajaton. Milan tuntui selvästi kiertelevän kysymystä akunkestosta, joten oletan että se on Amiran suurin ongelma tällä hetkellä.

Tuulettimien pyörittämiseen ei Amiran tehoja tuhlata. Kamerassa oli erikoinen läpivienti rungon keulalla ja "hitaat tuulettimet", joiden toiminnasta en sen enempää ymmärtänyt. Toimittajan kannalta oleellista oli se, että Amira ei pidä meteliä. Paljon hiljaisempi kuin esimerkiksi Canonin C300.

PÄIVITYS:
Kyselin Arrin esittelijältä Milan Krsljaninilta jälkikäteen akkukestosta ja hän vastasi näin.

Yes indeed Alexa is power-hungry and film people don't mind that at all. It is power-thirsty for a reason- we implemented the most sophisticated technology we could come up with and that's not for free. For example in our early focus groups crews were regularly requesting over 7 power sockets on the camera to power-up all the accessories they typically use - not a small challenge.

" We are well aware that Amira will be used for different applications and for different productions and we managed to tune down power consumption to below 50W level (not the official figure yet!).

I know there are other cameras with less power consumption, but not very many of them can do ProRes 444 at 200 fps and deliver unbeatable picture quality (or shall I say IMAX quality ;-)

And we worked hard on reducing the weight too - we are aiming to get down to 4.2 Kg or less what will be confirmed as soon as we get first production models in April.

This is about 1Kg less than the prototype we brought to YLE. This is also less than for example good old DigiBeta or Panasonic's AG-HPX370 and physically smaller too.

We did our best to make tough, rugged and reliable camera that wont let you down wherever you go and your colleagues will be the best judges of that. "

Lisättäköön vielä, että sain yleläisiltä kuvaajilta kommentteja laitteen painosta. Amiraa kiiteltiin huomattavasti kevyemmäksi kuin käytössä olevia Panasoniceja.

Pieni pettymys oli se, että kamera käyttää Cfast 2.0 -kortteja eikä CF-kortteja. Toki uusi korttimuistiteknologia on hämmästyttävän kehittynyt tilavuudeltaan ja nopeuksiltaan, mutta olisin toivonut fyysisesti samanlaista korttia kuin CF-kortit ovat. Pikkujuttu ja utopistinen toive, mutta on tylsää hankkia taas yksi uusi kortinlukija. Tietääkseni Cfast 2.0 -kortteja ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Hinnat 120 gigan korteille tulevat Milanin mukaan olevan "alta tonnin". Ja niitä ei löydy Prismasta.

Hinta ja saatavuus

Amiran veroton lähtöhinta on 25 900 euroa (alv 0%). Kameraa myydään kolmella erilaisella lisenssillä eli ohjelmistolla. Ohjelmistoja voi myös vuokrata: Ostat kameran peruslisenssillä ja vaativampia keikkoja varten lataat kameraan monipuolisemman ohjelmiston asiakkaan laskuun. Mielenkiintoinen liiketoimintamalli Arrilta. Ihailen.

Amirassa rauta on siis aina sama joskin tilaaja voi rahaa vastaan saada erilaisen porrastuksen nd-filltereihin, omat koodekit, jäniksenkarvatoppaukset yms.

Amiran toimitukset alkavat maailmanlaajuisesti huhtikuussa ja Suomeen kamera saadaan toukokuussa. Kameroita on tulossa neljä ja ne ovat vuokrattavissa alkuun Mutaselta, sekä Angel Filmsiltä. Milanin mukaan tilauksia on sisässä huomattavasti enemmän, mihin tuotantokyky tällä hetkellä riittää. Puheista päätellen BBC:n luontopuoli on iso tilaaja. Voihan sen jo todeta siitä, että ko. asiakas on voinut vaikuttaa kameran yleisiin spekseihin. Milanin mukaan Ylekin voi tilata omia ominaisuuksiaan, esimerkiksi SD-laadun.. DNxHD-koodekki on kuulemma helposti saatavilla.

Toivottavasti saamme Amiran testiin pian. Into ei ainakaan laantunut tämän ensimaistelun jälkeen. Itse en näe esteitä sille, miksei Amira voisi olla tulevaisuudessa korvaaja tai vähintäänkin rinnakkainen kalusto P2-kameroille.

Lisätietoja:
Virallinen sivu
Mediatrade Oy - Valtuutettu jälleenmyyjä
EOSHD:n kommentit hinnoista
Zacuton ensipuraisu


1 kommentti:

  1. Mukavaa Arri -fiilistelyä joka tulee suoraan sydämestä :)
    Ennen kuin luet tulevan kommenttini, mainittakoon että Arri Alexa on paras kamera jota olen koskaan käyttänyt. Aivan mahtava kapistus, joka ei kuitenkaan sovellu ENG-hommiin kovinkaan hyvin. En siis ole mikään Canon -merkkiuskollinen, vaikka siltä saattaa vaikuttaakin.

    Parista asiasta siis olen hieman eri mieltä, tai ainakin kyseenalaistan omiin kokemuksiin (12v kuvaajana) perustuen. Kameran spekseistä sen verran, että Canon C500 pääsee aika lailla samoihin. Kuvaa vielä kaiken lisäksi 4K:ta, eikä muistikortit maksa tonnia. Akkukestossakin löytyy. Ylinopeuksista en muista, mutta ainakin 120fps.

    Kuvausergonomiasta voisin mainita oman mieltymykseni, eli nykyään käsittelen mielummin kohtuupainoista (C300, C500) kameraa käsien varassa, kyynärpäitä kylkiin tukien, kuin raskasta möttiä toisella olkapäällä. Toispuoleinen paino aiheuttaa alaselkäkipuja ja on käsittääkseni minun ammatissa aika yleinen sairaseläkkeen aiheuttaja. Alaselkävaivat ovat myös minulle tuttuja. Kuten olen monessa keskustelussa mainostanut, vakaajalla varustetulla linssillä saa "käsivaralla" erittäinkin vakaata kuvaa.

    Nämä ovat siis täysin minun mieltymyksiä ja joku toinen kuvaaja (tai ohjaaja/toimittaja) voisi tyrmätä mun typerät mielipiteeni täysin :)

    VastaaPoista

Suositut tekstit

 
Blogger Templates